Avainsanaan ‘Arnold Schwarzenegger’ liitetyt artikkelit

Noniin, kauan siinä kesti, mutta tulipahan raahauduttua kirjoittelemaan. Pääsee taas arvostelemaan aikamme legendaa. Eli siis Arskailta 2 pidettiin tuossa 6.12., ja tunnelma oli mitä mainioin. Jälleen pikatuomiot neljästä leffasta, olkaatten hyvinkääläiset:

Mikä voisikaan olla parempi leffa aloittaa ilta kuin ehkä parhaat one-linerit koskaan sisältävä Commando? Viidakkorumpu kertoo, että leffaa lähdettiin tekemään suoraan pohjalle: ”Meillä on Arska, tehdään elokuva!”. Siltä tämä valtaisa elokuva vaikuttaakin. Toimintaa on varsin mojovasti, puhelinkoppeja revitään, niskoja katkotaan (taas),  ammutaan raketinheittimellä ja heitetään metalliputki tyypin läpi. ”Let off some steam, Bennett!”. Juoni on tempaistu jostain aiemmasta vastaavasta turparallista (tyttö kidnapataan, voimamiesisä pelastaa). En sen ihmeemmin tätä taideteosta ala käymään läpi, se on nähtävä omin silmin.
***** (Arska-asteikolla mitä mainoin raina)
Ja klassikkolinjalla jatketaan… Tällä kerta Arnold on autiolta saarelta kauan kadoksissa ollutta veljeään etsimään lähtenyt pasifisti Julius. Veljeä näyttelee Danny DeVito. Niinpä. Arska ei ole koskaan ajanut autoa, ei usko väkivaltaan, ei ole ollut naisen kanssa… Perhe-elokuvaksi sopiva Arskaleffa ei toimintaa siis viljele, vaan keskittyy lähinnä kuvailemaan kaksosten välistä suhdetta. Huumoria toki piisaa. ”Money talks and bullshit walks” – Raha paukkaa ja paska laukkaa. Suomentajillakin on hetkensä.
*** (Arska-asteikolla)
Ovelasti suomennettu Juokse tai kuole on kuin onkin illan kömpelöin pläjäys. Arska on lähitulevaisuudessa, jossa poliisivaltio manipuloi uutisia ja väkivaltaviihde turruttaa massat jättimäisten ruutujen ääreen katsomaan uusinta versiota Gladiaattoreista. Syyttömänä tuomittu Arska karkaa leiriltä, mutta jää kiinni ja joutuu osallistumaan televisiopeliin ”Juokse tai kuole”.  Arska hakkaa vastustajat, murjaisee muutaman sutjakan vitsin ja paljastaa valtion valheet elokuvan loppuun mennessä. Vierailevana tähtenä nähdään vapaapainija Jesse ”The Body” Ventura.
***
Illan kruunaus on vuoden ’93 floppi, mutta illan yleisön suuresti arvostama The Last Action Hero. Arska on sekä itsensä, että elokuvassa itsensä esittämä Jack Slater. Poika pääsee taikalipun avulla Slater-leffaan sisälle, ja pian myös ryömivät leffojen pahikset oikeaan maailmaan. Elokuvassa parodioidaan toiminta- ja erityisesti Arska-leffoja, kuten esimerkiksi ylimääräisillä räjähdyksillä (mies lentää ilmavasti jäätelöautoon ja se räjähtää). Arska nähdään myös Hamletin pääroolissa. Kuriositeettina Sir Ian McKellen Kuolemana. Ja läppää riittää: ”You killed Mozart!” ”Moe who?” ”Zart!”. Loistavaa!
***** (Arska viihdyttää perhe-elokuvissakin)
Eli siis Arskailta osa II tarjosi valtavan määrän täydellistä aivot narikkaan  -viihdettä, jättäen osan jo janoamaan lisää. Seuraava (kenties viimeinen?) Arskailta tullaan pitämään joskus helmikuussa, jolloin ainakin tullaan näkemään ”maailman huonointa näyttelemistä” YouTuben mukaan. Joten ei muuta kuin Arskoja katselemaan ja silleen. Sjonmoro!

Vietettiin tuossa leffailtaa lauantaina teemana maailman miehisin mies Arnold Schwarzenegger. Tässä pikatuomiot elokuvista ja neljän leffan illan yhteenveto:

Leffailta alkoi Arskan James Bond-yritelmällä True Lies, jonka ohjauksesta vastasi James Cameron. Leffa ei voi mennä vikaan, kun raina sisältää mitä parhaimpia arska-onelinereita. Loppukohtauksessa A. sanoo ”You’re fired!” ampuessaan terroristin ohjuksen mukana talon läpi helikopteriin. Priceless… Oma suosikkini löytyi jo leffan alusta, kun Arskaa jahtaa kaksi dobermannia. Hän pysähtyy, kääntyy ja lyö hyppäävien koirien päät yhteen. ”Stay!”. Leffassa räiskitään, hypitään moottoripyörillä uima-altaisiin, taitetaan niskoja (paljon), tanssitaan tangoa ja heitetään mahdollisimman kliseistä läppää. Juonesta huolimatta aivan loistava arskaleffa, tosin keskivaiheilla on liian vähän räiskintää.
**** (Arska-asteikolla)
Illan pohjanoteeraus Arska-asteikolla oli vuoden ’86 Raaka Keikka, jossa Arska on FBI:n undercover-agenttina mafiaan soluttautuneena. Alku alkaa lupaavasti, kun ennen ensimmäistä replaa ammutaan jo kaksi tyyppiä. Heti kantrimusiikin alettua tunnelma kuitenkin latistuu juonen pakollisen kerronnan vuoksi. Ennen loppuräiskintää ainoa kohokohta on känninen Arska, joka sopertaa ja näyttää hyvin poissaolevalta kuvauspaikalla, ja lyö vielä päänsä sängyn päähän. Hitaasti. Hintalappu näkyy muun muassa saman sohvan käyttämisessä useammassa lavasteessa, ja juoni on aivan kaikin puolin liian selittelevä. Toinen kohokohta on Arskan kohtalokas äänähdys hypätessään kahden maansiirtokoneen välistä auton kyydistä. Lopussa kiitos seisoo, kun ystävykset halaavat naurettavan freeze-framen feidautuessa lopputeksteihin.
**
Paul Verhoevenin ohjaama Total Recall on monen mielestä paras arskaleffa ikinä. Se voi hyvinkin pitää paikkansa, sillä heti alussa Arskan silmät pullistuvat ulos päästä Marsin pinnalla, kun kallio hänen allaan pettää (äänen kanssa tietysti, onhan Marsissa ilmaa, jossa ääni voi edetä…). Ihan huippu leffa. Auto ajaa 20km/h seinään ja räjähtää! Kahdesti. Only in Arnold World. Arska huutaa ”Screw you!” poratessaan tyypin läpi, jälleen loistavaa… Kaikki ikkunat hajoavat, ja Arnold luo Marsiin ilmakehän ja sinisen taivaan. Now, how can you beat that? Arskaa potkitaan kiitettävän paljon palleille, ja tunnelma on mitä ratkiriemukkain koko elokuvan ajan. Juonesta sen verran, että Arska yrittää saada muistinsa takaisin. Eipä siinä muuta…

*****

Leffa 4: Jingle All The Way – Isäni on Turbomies (1997)

Illan finaali olikin sitten kenties paras jouluelokuva ikinä: Isäni on Turbomies. Leffan kannessa lukee ”Tosi hauska!” Kids News Networkin sitaattina. Joo-o. Tässäkin leffassa Arska pääsee hakkaamaan, mutta tällä kertaa vain joulupukkeja, postimiestä ja poroa. Luonnollisesti ikkunoitakin menee hajalle. Arska lentää kumisessa Turbomies-puvussa, eikä tietenkään jetpack aiheuta minkäänlaista sulamisefektiä muoviseen pakkaukseensa. Arska etsii nukkea, tulee äitien hakkaamaksi, saa yhden poliisin vitutuksen tuolle puolen ja ottaa vastaan iskun viholliseltaan, jonka käsi ei näytä olevan lainkaan niin kiinni käsivarressa kuin mitä ihminen toivoisi. Porolle juotetaan viinaa, ja Arskaa ei tunnista Turbomiespuvusta metrin päästä edes oma vaimo tai poika. Nice. Jokatapauksessa leffa kruunasi loistokkaan illan.

***** (ehdottomasti Arska-asteikolla)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Arska
– tykkää katkoa niskoja
– tykkää ampua ihmisiä
– tykkää rikkoa ikkunoita
– tykkää sanoa juuri oikeat sanat vahvasti murtaen, kun pahis kohtaa kuoleman
– tykkää räjähtävistä autoista
– vihaa eläimiä

Tämä teemailta oli kaiken kaikkiaan kerrassaan mainio, ja varmasti jatkoa sille on luvassa, jos ei Arskan muodossa, niin sitten jossain muussa. Enivei, tämmöistä tällä kertaa. Katsokaa Arskaa, aikamme legendaa!